Jeren taattua läppää johon on sisällytetty paljon miettimisen arvoista asiaa! Hyvä kirjoitus!

ehkä jerestä tuleekin isona kolumnisti, jos ei huippuvalmennus natsaa :D

laatu shittii :D ei ei siis olihan tossa jutussa aika paljon mietittävääki.. kyllä mä tiedän monta nuorta miestä joidenka alkavan alkoholistin uran on pilannu urheilu.. vai mites päin se nyt olikaan ;)

Hienoa Jere tosi hyvä juttu toivottavasti sanoma menee perille mahdollisimman monelle.

onko mitään tietoa koska aluejoukkuevalinnat julkistetaan?

Toivottavasti juttu oli sarkasmia. Jos ei, niin sääliksi käy kirjoittajan valmennettavia. Pitäisi kuitenkin muistaa, että vielä A-juniorivuosina salibandy on useimmille harrastus ja vain murto-osa pelaajista jatkaa uraansa vuosien päästä korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tuollaisilla asenteilla ja vaatimuksilla tapetaan monesti myös lahjakkuuksien kiinnostus lajiin. Toivon siis, että kirjoittaja on kielellisesti niin lahjakas, että osaa kuvata havaitsemiaan epäkohtia amatööriurheilun valmennuksesta sarkasmin avuin;)

kyllä se on niin, että lahjakkaat pärjää, ja parheiten pärjää ne jotka on lahjakkaita sekä urheilussa että opiskelussa.
koska salibandylla ei kukaan koskaan tule elättämään itseään, on lajin kohtalo jäädä harrastelija-toiminnaksi, koska kaikkie pelaajien on jollakin tavalla saatava leipänsä. mitä junnuihin tulee, niin sääli niitä jotka jeren ohjeiden mukaisesti jättävät opiskelut salibandyn takia. Kun ura loppuu tai ristiside menee pahemman kerran rikki, niin onpa tosi kivaa alkaa vaikka siivoomaan campo-centerin hallin lattioita....

Eihän Jere kehota lopetamaan opiskelua! Lukekaapa ajatuksen kanssa.

Nää Jeren kirjoitukset taitaa olla useimmille vielä liian vaikeita. Kun niitä on tullut jo pidempään luettua muilla foorumeilla, niin löytää sieltä sen asian ytimen;)

Hyvä Jere!

juttua b-tytöistä jatkoon menijöistä!!

" Tähän joku Erkki Ekonomi yleensä kommentoi, ettei salibandyä pelaamalla kuitenkaan voi elättää itseään."

heh heh tulihan se sieltä :) voiko joku olla noin pahvi että heittää tuohon päälle vielä tuommoisen kommentin!

Lukekaa noi jutut ennen kuin kommentoitte... Jere puhuu täyttä asiaa.

Joo Jereltä junnut pois! ;))

Asiaa, Jere! Faktahan on, että salibandyssa on tähän asti pärjännyt aika pitkälle vielä ns. pelkästään lahjoilla. MUTTA jos halutaan (ja keskustelupalstoja lukemalla näyttäisi siltä että halutaan) saada salibandylle ns. huippu-urheilun leima tai edes pikkuhiljaa päästä lähemmäs ammattimaisempaa pelaamista siellä huipputasolla, on niitä uhrauksia alettava tekemään jo varhaisessa vaiheessa. Menkääpä kysymään A-juniori-ikäiseltä lätkäjuniorilta (tai vielä parempi, hänen vanhemmiltaan) mitä he ovat joutuneet "harrastuksensa" eteen uhraamaan, veikkaanpa että moni säbäilijä voisi yllättyä. Ei se enää riitä että 25-vuotiaana kun on loppututkinto yliopistosta takataskussa niin SITTEN aletaan panostamaan täysillä salibandyyn, juna meni jo. Ja eihän tämä tarkoita että kaikkien pitäisi uhrata nuoruutensa epävarman huippu-urheilu-uran takia, mutta jos sitä poltetta todella on olla maailman paras, loukkaantumisen tai epäonnistumisen riski on vain otettava. Ajattelutapa että "salibandylla ei koskaan kukaan tule elättämään itseään" ei pidä paikkaansa, ja mikä pahinta se ei edistä tätä lajia mihinkään suuntaan. Eihän niitä ammattilaisia tarvitse edes niin kovin kaukaa lähteä hakemaan.

Asiaahan toi Jere tossa kirjoittaa. Ei voi päästä huipulle jos et uhraudu "uran puolesta" se on fakta! Minkä olen itsekin kokenut pelaajauralla ennen valmentajaksi ryhtymistä.

Voisi jopa olla niin, että eletään tällä hetkellä sitä aikaa, jolloin salibandy ei vielä ole huippu-urheilua. Ennen tämän statuksen saamista on vain tehtävä todellakin uhrauksia silläkin kustannuksella, että muu elämä kärsii. Sitähän tämän hetkinen naisten huippusalibandy on Suomessa. Töitä, koulua ja treenejä painetaan 24/7. Joidenkin täytyy se tehdä, jotta seuraavat saavat nauttia myöhemmin oikeasta huippu-urheilusta.

Olisi hienoa, jos siirtyminen olisi tosi mutkatonta harrastelusta ammattiin, mutta näin ei vain ole. Töitä, töitä ja töitä. Sen jälkeen voi nauttia.

Tottahan se on, että säbän eteen tulis uhrata paljon kaikkea, mitä muut ikätoverit tekee. Mutta onko sekään sitten kivaa ku reenit on 5-9 kertaa viikossa ja koulussa tappojakso päällä. Epäilen että kukaan OIKEASTI nauttii siitä, että kotiin pääsee ekan kerran 19.00 jälkeen kun aamulla on lähteny ja sitte olis kasapäin läksyjä +kaikki kaverit joita pitäis nähdä. Kukaan ei ole kone. Joten kaikella pitää olla rajansa. Ei sekään tietysti ole oikein että rällästää joka ilta jossain, mutta kyllä se sosiaalinen elämä myös reenien ja koulun ulkopuolella tulee säilyttää. Muuten voi reenaminen rueta aika pian maistua puulta.

jere oot niin oikeessa!! ja samoin kommentoija rossu ja muut samaa asiaa ajavat! se on vaan niin totta!! töitä töitä töitä! ja "nimimerkille kokemusta on" voin vakuuttaa että mä oon yks joka reenaa vuodesta toiseen viikossa enemmän kun noi sun luvut ja joudun tekee koulussa tappo jaksoja ..joudun tehä sikana uhrauksia..mut teen ne koska vaan rakastan tätä niin paljon :) <33 tietty jossain vaiheessa vuotta pitää pitää parin viikon pakko loma ihan ittensä takia mutta muuten se on vaan niin ihanaa reeenata ja rääkätä ja selviytyy ja kehittyy! se on niin palkitsevaa etten mihinkään vaihtais sitä!

en ymmärrä näitä kommentteja joissa sanotaan et koko jutun pitäis olla sarkasmia ja ihan huulen heittoa.. kyllä niinku joku sen jo sano.. ensin pitää tehä uhrauksia ja sitten vasta joku voisi ehkä alkaa maksaa jonkin sortin palkkaa joskus 100 vuoden päästä.. ilman sitä.. jos halutaan huippu-urheilua.. pitää ensin olla huippu-urheilijoita.. ja jotta on huippu-urheilijoita ni tod.näkösesti ainakin sosiaalinen elämä tulee olemaan aika olematonta kun junnuna reenataan..

itse olen joskus reenannut golfia 110 lasissa ja vaikka suomessa kausi on lyhyt ja keskittyy kesään niin kyllä sitä joutu ympärivuoden tehä töitä täysillä.. kesät oltiin töissä.. aamulla kentällä 6-8.00 ja kotiin illalla 18-20.. eipä siinä kesäsin hirveesti käyti kavereitten kanssa missään.. talvella lajiharjoitukset kerran viikossa la aamuna 9-12. 5 kertaa viikossa kunto harjoituksia+ koulu.. niin no koulu meni hyvin mutta niinä vuosina et seurustellut saatika nähnyt kavereita tai edes hengannut ostarin kulmalla juomassa "binii".. ja nyt ku oon vanhempi ni kertaakaa en oo katunu niitä uhrauksia mitä sillon joutu tekee..

vaikka tosin kyseisestä lajista en elantoa saakkaan..

Niin tuosta onko kivaa vai ei, vois lukea yo kommentin lisäksi myös Minna Simosen jutun motivaatiosta samalta Pohjola Cupin sivustolta. Sieltä voi tavallaan lukea sen vastauksen tuohon: eli jos on motivaatiota/halua jne, valinta ei oikeastaan ole ongelma...

Miksi puhutaan uhrauksista? Eihän se ole uhrautumista, että tekee, mitä haluaa.

Valintoja varmaan tehdään, suuntaan jos toiseen.

Se, että pelaa salibandya "24/7" ei välttämättä tarkota, ettei oo sosiaalista elämää! Nimittäin ainakin itselläni kaverit ovat koulussa ja sabahallilla. Tunnit, jotka vietän koulussa + hallilla, pidän hauskaa kavereiden kanssa, teen työtä ja nautin siitä, mitä haluun tehä. Ei niitä kanssapelaajia turhaan kutsuta joukkeKAVEREIKSI.
Ja kyllä niitä vapaaviikonloppuja sieltä löytyy ja tottakai välillä vuoden aikana kannattaa pitää hermolepoloma, jos rupee maistuu puulta.

pieni värikynä tuossa että 2vk reeni menee kiville jos juopottelee?

voi ihmiset, kun otatte aina kaikki selvästi provosoivat kirjoitukset niin tosissaan.
tiedän monta tapausta jossa opiskelu ja salibandy on onnistuneesti yhdistetty, ihan hupulla saakka. joten kyllä se on ihmisestä itsestään kiinni.
niin kuin jo aikaisemmin totesin, lahjattomat reenaa ;) heh
kysymys on tietenkin jokaisen omista valinnoista, ja ehtiihän sitä opiskella myöhemminkin.

Ei tuskan kauhalla epätoivon kaivosta lajia ammentaen...

Onkos muuten tosta alkoholin vaikutuksesta ihan virallisia tietoja? Sehän on selvää, että jos urheilusuorituksen jälkeen lähtee baanalle, niin palautuminen kärsii ja se vaikuttaa myös tulevina päivinä treenaamiseen ja pelisuorituksiin. Mutta pitääkö paikkaansa, kuten Jere kirjoitti, että juominen nollaisi myös edellisellä viikolla tapahtuneen kehityksen? Kuulostaa hyvin epäilyttävältä, mutta olisi kiva kuulla ihan oikeita tutkimustuloksia asian suhteen.

Ei nyt nollaa, mutta vie tehoja todella paljon. Palautumisella on suuri merkitys kehitykselle.

Tähän alkoholi-kommenttiin puututtiin myös avokatsomossa (www.avokatsomo.com), käykääpä siltä puolelta lukaisemassa muutama kommentti.

uhrauksia pitää tehdä jos haluaa pärjätä.
moni saavat hyviä fiiliksiä kun ne pärjää koulus toiset taas kun ne pärjää urheilus. ite oon urheillu koko elämäni, enkä kadu sitä et oon joutunut tehä valintoja ja jättäny menemättä juhliin, baariin... vapaita viikonloppuja tulee ja silloin voi pitää hauskaa ja ottaa rennosti.

Kärsii myös epäsäännöllisetä nukkumaanmenoajoista. yksi valvottu yö aamuu tunneille, niin seuraavankerran saatat palutua täydellä teholla viikon kuluttua. Palutuminen on sama kun aikaerosta palautuminen eli 1h vuorokaudessa.
Palutuminen tapahtuu yöllä levossa ja vain jos nukkumaan mennään aina sammaan aikaan. Radikaalit muutokset unirytmissä jättää palautumisen vajaaksi.

se menee niin että kun koulusta tullaan klo 16 syödään äkkiä, ehkä nukutaan päikkärit ja sitten treeneihin ja takas kotiin klo 22. sitten läksyt ja nukkumaan sillä aamutreenit alkaa klo 8! (:

Kohtuu hyvin aiheeseen osuva kirjoitus löytyypi tämän päivän Hesarista. Siinä 14-vuotiaan taitoluistelija Jenni Vähämaan harjoittelusta kerrotaan näin:

"Nykyisin harjoituksia on joka päivä; iltajäiden lisäksi kahdesti viikossa aamujää ja joka päivä oheisharjoitukset."

Tällä lajilla on mahdollisuuksia, naissalibandyllä on. Kyllä on juuri niin totta kuin Jere kirjoittaa merkitys harjoittelulla. Alkoholi, no Jerelläkin on varmaan siitä kokemusta ;)

Allekirjoittanutta pistää silmään keskustelu 24/7 treenaamisesta, koulustä ja töistä sen päälle. Uskon kyllä, että haluava sen kaiken jaksaa. Mutta asia, josta tutkimuksiakin on hoitotieteen piireissä tehty, on stressi ja riittävä lepo. Voin niihin vedoten kehottaa miettimään sitäkin tosiasiaa, että itsensä äärimmilleen "venyttäminen" ja väsymyksen "kieltäminen" aiheuttaa pidempi aikaisia fysiologisia muutoksia elimistössä kuin sen kerran kuussa bissen lipittäminen. Lepoa, hyvät huipputreenaajat, riittävissä määrin ;)

Myös Top Teamin sivuilla on herätetty samankaltaista keskustelua.

kakkaa sanon minä. Typerää jättää kaikki yhden kortin varaan. Kyl se sit vituttaa siwan kassalla kun ura on ohi...ois ehkä sittenkin pitänyt.

jos oikeasti pitää tästä lajista ja haluaa kehittyä, ei tule jälkeenpäin katumaan "uhrauksiaan". siwan kassalla voi sitten myöhemmin hymyssäsuin muistella säbäaikojaan, jos joku säbän takia sinne oikeasti päätyy. itse sanoisin, että syyt siihen ovat jo aivan muualla. (itse: treeniä n.10krt/vko ja yli 9ka lukiossa)